Koirien hajuaistia käytetään hyväksi monilla elämän alueilla. Koulutetut erikoiskoirat ovat olleet jo pitkään käytössä viranomaisten toiminnassa. Koirien avulla etsitään mm huumeita, räjähteitä ja uusimpana muotona jopa setelirahaa. Pelastustehtävissä koiria käytetään elävien ja kuolleiden ihmisten etsimiseen jopa veden alta. Koirien avulla etsitään esimerkiksi harvinaisia tryffelisieniä ja siksi onkin luonnollista että koiraa käytetään myös homesienien ja muiden mikrobien paikallistamiseen.
Kukaan ei varmasti epäile koulutetun koiran hajuaistin ylivertaisuutta ihmisen aisteihin nähden. Homekoira on kuitenkin säilynyt hyvin kiistanalaisena asiana sisäilmaongelmien tutkijoiden piirissä. Suurimmat ongelmat liittyvät seuraaviin asioihin:
– Koira ilmaisee ne kohdat, joista se havaitsee opetettua hajua. Hajun aistimiskohta ei välttämättä ole sama kuin varsinaisen vaurion sijaintikohta. Rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavuotojen mukana sisäpintaan voi kulkeutua hajua rakenteiden ulkopinnoilta tai esim. maaperästä.
– Joissain melko harvinaisissa tapauksissa kosteusvauriokohdassa kasvavat homeet eivät kuitenkaan hajultaan vastaa opetettua, eli koira voi jättää jonkin vaurion merkitsemättä.
– Koiran mielestä heikko haju on samanarvoinen kuin voimakashaju, eli merkintä on perusluonteeltaan ON/OFF -tyyppinen. Useassa tapauksessa on ollut selvästi nähtävissä, miten koira selvän vauriohajun puuttuessa ikäänkuin vaihtaa herkemmälle skaalalle ja saattaa merkitä hyvinkin laajoilta alueilta vähäisiä hajuja.
Kaikkine puutteineen homekoira on kuitenkin oikein hyvä ’työkalu’ oikein käytettynä. Koiran käyttäminen on usein helppo ja kustannustehokas tapa päästä selvitystyössä liikkeelle jos on olemassa perusteltu epäily sisäilmaongelmasta, mutta jota ei kuitenkaan pystytä kohdentamaan mihinkään tiettyyn tilaan. Usein ongelmat ovat siten piilossa, että aistivaraisella tarkastelulla ei ole havaittavissa mitään erityisiä riskikohtia tai vaurioitumiseen viittaavia jälkiä. Tällöin koiran havaintoja voidaan käyttää apuna selvityskohtien sijoittamisessa ja siten satunnaisiin tutkimiskohtiin saadaan lisää luotettavuutta.
Homekoiraa ei mielestäni kuitenkaan tulisi käyttää, kuin erityisissä tapauksissa, ilman perusteltua syytä tai epäilyä. Vähänkään vanhemman rakennuksen kohdalla homekoira kokemukseni mukaan lähes aina merkitsee jotain, vaikka rakennuksessa ei olisi mitään nykytietämyksen mukaan realistista sisäilmahaittaa ja korjaustarvetta osoittavaa vikaa. Tällaiset ’väärät hälytykset’ esimerkiksi kiinteistön kauppatilanteessa aiheuttavat usein suuria hankaluuksia sekä ostajalle ja myyjälle.
t: Jommi